Kyllä voi kuulkaa 4 viikkoa mennä nopeasti! Oikeastaan kylläkin 5 viikkoa, sillä olen ollut takaisin töissä jo viikon.
Ajattelin tässä nyt muutaman sanan ja kuvan kera kertoa, että mihin se loma oikein kului! Tosin enimmäkseen tämä postaus koostuu ruokajutuista :D
Blogivaasan kautta avautui mahdollisuus päästä mukaan Samuel Glassarin järjestämään workshoppiin, jossa käsiteltiin aihetta video ja vlogikuvaamisen perusteet. Puitteet olivat kohdillaan kun workshop pidettiin Vaasassa Kalarannan laiturin kupeessa sijaitsevalla ravintolalaiva Faroksella. Omat muistikuvat Faroksen karusta ja tummanpuhuvasta sisustuksesta saivat kertaheitolla kyytiä laivaan astuessa. Joka paikassa sisustus oli vaaleaa ja modernia! Meille kerrottiinkin, että joitain vuosia takaperin koko laivan sisustus on laitettu uusiksi. Faros on muuten entinen majakkalaiva ja se on tuotu Vaasaan v. 1989 ja on toiminut siitä lähtien ravintolalaivana.
Workshopissa opimmekin sitten mm. kuvaamiseen tarvittavista tarvikkeista, videoiden sisällön suunnittelusta ja markkinoinnista. Itsehän olen ollut jo pitempään kiinnostunut videoiden tekemisestä ja nyt siihen sai oivallisen tietopaketin!
Ainoa pitempi reissu oli matka Tallinnaan! Kelit suosivat ja kaikki meni muutenkin oikein hyvin. Yövyimme taas kerran Hotel Metropolissa ja ensi kerralla kyllä valitsemme jonkun muun hotellin. Paikka on ihan ok, mutta jälleen kerran suihkupää oli ihan kökkö ja lattiakaivo veti niin huonosti, että suihkunurkkauksessa oli vettä nilkkoihin asti suihkuttelun päätteeksi. Lisäksi aamupala on todella vaatimaton (mitä sanotaan myös netin arvostelusivuilla). Tallinnan ruokajutuista kerron seuraavan kollaasin alla enemmän.
Pitäähän sitä myös kerran kesässä käydä Veljekset Keskisellä. Kyllä tuon paikan suuruus vaan yllättää joka kerta ja useamman tunnin saa kulumaan. Kuitenkin mukaan tarttui vain kaikkea hyödyllistä ja tarpeellista.
Jooo, Jätskiauto nyt ei varsinaisesti ole mikään nähtävyys, mutta kyllä sitä lapsellisen innokkaasti odotin ja kun tunnari pärähti lähistöllä soimaan niin jännitys nousi huippuunsa! Kunnon nostalgiatrippi vaikka tämä nyt ei tismalleen sama jäätelöauto ole, joka aikanaan kiersi.
Tärkeä osa lomaa on tietenkin hyvä ruoka!
Tosin Tallinnassa erityisen hyvää ruokaa ei vain tuntunut saavan. Kaikki näytti tosi hyvältä, mutta maussa oli toivomisen varaa. Haluan tässä yhteydessä tuoda esille, että itsehän en ole mikään ruokahifisti, että oivat makuelämykset saan jo työmaaruokalan makaroonilaatikostakin eli mistään snobeilusta (tai miksi sitä nyt haluaa kutsua) ei ole kyse. Ruokapaikat valikoituivat hotellista napattujen esitteiden ja googlettamisen perusteella.
Ekana reissupäivänä käytiin testaamassa Tallinnan ensimmäinen syö-niin-paljon-kuin-jaksat paikka Best Pizza Buffet. Hinta oli ihan ok 9,90 e ja sillä mainostetaan saavan pizzaa, pastaa, ranskalaisia jne. Tarjolla oli myös kiinalaisen oloista ruokaa kuten riisiä ja hapanimeläkastiketta. Paikan puitteet olivat tosi hienot (kylppäri etenkin!) ja henkilökunta tosi ystävällistä. Olisin kovasti halunnut tykätä paikasta. Kuitenkin pizzat olivat jotenkin pakastepizzamaisen oloisia (vaikka ulkoisesti todella hyvän näköisiä), ranskalaiset näyttivät nahistuneilta, jälkiruokalätyt olivat eineskamaa ja ei se kiinalainenkaan ruoka oikein miltään maistunut. Nälkä lähti, mutta paikka oli silti pettymys.
Illalla käväisimme hotellimme ravintola Berlinissä syömässä pelkät jälkkärit eli juustokakut ja oikein hyvää oli! Viime vuonna söimme myös ruoka-annokset ko. ravintolassa ja maittavaa oli.
Toisena reissupäivänä kävimme Peppersackissa, jossa oli komeat historialliset puitteet. Söimme ukon kanssa lihavartaat. Liha oli aika mitäänsanomattoman makuista ja lisukeperunoita oli omaan makuun liian vähän.
Toisen reissupäivän iltana kävimme sitten syömässä hotellimme takapihalla sijaitsevassa Scotland Yard pubissa. Paikka oli yllättävän iso ja sisustus oikein komea! Ruoka-annos oli messevän kokoinen, mutta taas mausta jäi jotain puuttumaan.
Sitten kotosuomessa tuli loman aikana käytyä herkuttelemassa mm. Fazer Cafessa ja Seinäjoella Minetti jäätelössä (tosi eksoottisia makuvaihtoehtoja!) ja vohvelikahvila Vohvelihetkessä
Täytyy muuten se vielä Tallinnan reissusta kertoa, että jännittävimmät hetket koin Hellemannin tornissa. Kolmella eurolla pääsi kaupunginmuureille kävelemään (oikeanpuoleisin kuva) ja katselemaan maisemia (keskimmäinen kuva) vähä eri vinkkelistä. Eihän siinä muuten mitään, mutta kun on korkeanpaikan kammo niin kyllä puntit tutisi!
Meni vielä ihan hyvin kun jalkojen alla oli tukevampi kävelyalusta (kuten tuossa kuvassa näkyykin), mutta sitten kun alkoi osuus, jossa oli nitisevät lankut niin toden totta kävi jännäksi! Ukolla oli hauskaa kulkea mun perässä ja oli hänen mielestään reissun paras osuus. Kuulemma kiinalaiset turistitkin nauroivat meikäläiselle! Jälkeenpäin oli kintut ihan romuna siitä kun käveli jalat niin jännittyneinä. Niin ja aika monet hiton jyrkät raput piti nousta ennenkö muurille pääsi.
Kaiken kaikkiaan loma oli oikein mukava, mutta tietenkin kului ihan liian nopeasti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos jo etukäteen kommentistasi! :)